Vuosi alkaa olla loppupuolella. Ensimmäinen puoli vuotta meni kuin sumussa, kun olin vapaaehtoisena mukana aloittelemassa toimintaa uudessa yhdistyksessä.

Annoin aikaani siihen niin paljon, että uuvuin ja lähellä oli burn out. Tein rinnalla vielä hoitoja aina, kun joku halusi ja tarvitsi. Öljyhommiakin tein, vaikka huomasin, että vasemmalla kädellä tuli tehtyä ja se kostautui.

Olen onnellinen, että annoin tuon aikani, koska opin paljon, mutta kaikkein parasta oli se, että löysin elämääni upeita uusia ystäviä ja yhteistyökumppaneita

Löysin myös itseni, jota olin lähtenyt etsimään jo vuoden 2020 alussa. Uskallan olla MINÄ

Nyt olen tässä viimeiset kaksi viikkoa ollut puolikuntoinen ja silti mietin, että pidänkö taas puolikuntoisena ja väsyneenä asioita, joita olin luvannut, mutta nyt ymmärsin ja osasin kuunnella itseäni ja sanoa EI. Vähän kirpaisi, mutta toisaalta nyt tarvitsen aikaa voimaantua.

Päätin myös, että kun olen nyt opettanut reikiä ja päähierontaa reilun kymmenen vuotta, niin nyt pidän siitäkin vähintään taukoa. En sano, etten opeta enää koskaan, mutta nyt on tauko.

Nyt keskityn siihen, mitä rakastan tehdä ja se on hyvinvoinnin eteenpäin vieminen Young Livingin elämäntapaa noudattaen. Kerron siitä muillekin, mitä olen itse sen kautta saanut. Teen yhteistyötä nykyisten ja uusien tiimiläisteni, sekä öljyserkkujen kanssa. Eilinen ilta taas näytti, että olen kotona, kun saan olla yhdessä ihmisten kanssa, jotka jakavat samat arvot.

Teen toki myös hoitoja, jos haluat tulla hoitooni Kirkkonummelle.

On aika antaa itselleni lupa päästää jostain irti ja ottaa vastaan uutta runsautta.

Jos sinun aikasi on tulla  kanssani viemään hyvää eteenpäin, niin täällä ollaan 💚